Olen tullut siihen tulokseen, että maalle muutto on ollut hyvä asia tässä vaiheessa elämääni. Tosiaan tämä menokone on ollut kotona pian kuukauden ja hoitanut keuhkojaan. Tämä on hieman niin kuin sapattivapaa – kukkien nyppimistä nukkumisen ja saunan välillä.

 

Uskon, että kone on kunnossa jo muutamassa viikossa ja kesäfestarit taas maistuvat. Olen kuitenkin kokenut taas uusia asioita – turhautuminen bensan loppumiseen kesken ruohonleikkuun ja jäätelöiden valitsemista Kotijäätelö-autosta muiden lapsiperheiden kanssa. Molemmat kokemuksia, joita tarvitsin (ehkä).

 

Ja tosiaan lähiöpaine on kauhee – nyt minä jo haravoin ruohot leikkaamisen jälkeen. Seuraavaksi alan käyttää sadetinta! Tosin mies olisi hyvä olla (välillä), kun ruohonleikkuri ei käynnisty tai ei pysty kipeytyneellä sormella nostamaan multasäkkiä. Olen huomannut myös, että olen surkea ovien, kaappien ja laatikoiden sulkija. Kuljen itseni perässä ja suljen ja suljen. Välillä silmissäni näkyy 4-6 auki olevaa kaappia, mutta mikä ihme se on, kun keittiössäkin on niitä yli 20 yhteensä. Nyt on aika etsiä mies, joka sulkee minun avaamat kaapit ja laatikot.

 

David on muuten löytänyt jo uuden onnen – miten voi, ennen kuin tapasi edes minut. Olen käsitellyt asiaa terapeutin kanssa ja nyt voin taas suunnata energian muualle J.

 

Naapuristo on muuten tutustunut hiljaiseen ja rauhalliseen Irmeliin, mutta huomenna pidän helteessä allaspartyt ja katsotaan, mitä sen jälkeen on kerrottavaa.